Akateemista punkkia

Tuloksellisuuden ohjatessa akateemista tutkimusta ja punkin yhteiskunnallisen sanoman näivettyessä molemmilla voisi olla opittavaa toisiltaan. Varsinkin jos tutkimusta lähestyy taistelevan tutkimuksen näkökulmista.

Akateeminen poika haisee hyvälle / hän katsoo eteenpäin, muttei koskaan sivuille
Akateeminen poika pitää päätä hatussa / ja hattuu naulassa ja naulaa omassa päässään

Akateeminen poika käy konserteissa / taidenäyttelyissä ja nakkikioskilla
Akateeminen poika käy punkulla / käy runkulla ja akateemisissa naisissa

Vuosi on 1978. Pelle Miljoona & N.U.S. -yhtyeen debyyttilevyn kappaleessa Akateeminen poika naureskellaan korkeasti koulutetuille. Pelle, joka suoritti itsekin opettajan korkeakoulututkinnon valmistuen samaisena vuonna 1978, jatkaa:

Akateeminen poika lukee kirjoja / laskee laskuja, muttei osaa pestä vaatteita
Akateeminen poika puhuu kauniisti / tietää filosofiaa ja ihmettelee miksi

Vaikka 70-luvun lopun punk oli varsinkin Briteissä vahvasti taidekouluporukoiden musiikkia, eivät punkkarit pitäneet itseään koulutettuna väkenä. Taidekouluihin mentiin, koska ei sovittu minnekään muualle.

Taidekoulut sopivat myös hyvin yhteen tee se itse -ideologian kanssa. Esimerkiksi The Clashin jäsenet suunnittelivat ja tuunasivat vaatteensa ja imagonsa oleelliseksi osaksi bändin kokonaisuutta.

Toisaalta punk on perinteisesti ollut myös työväenhenkistä, varsinkin Briteissä. Punk-ideologiaan on kuulunut vahva oman ajattelun korostaminen, auktoriteettien kyseenalaistaminen ja porvarien kimppuun hyökkääminen.

Tällainen ajattelu ei ole kuitenkaan mitenkään luokkaan sidottua. Ei varsinkaan Suomessa, missä yhteiskuntaluokat jakautuvat hieman eri tavalla kuin Briteissä.

Suomessa noin 30 prosenttia väestöstä on korkeasti koulutettuja. Ylimpienkin korkeakoulututkintojen ollessa maksuttomia on kenellä tahansa mahdollisuus tehdä itsestään akateeminen. Taustaan tai luokkaan katsomatta.

Siinä, missä korkeakoulututkinto saattoi joskus olla punainen vaate punkkareille, voi sen nykyään nähdä jopa jollain tavalla luontevana. Bad Religionin laulaja Greg Graffin on tohtoriksi väitellyt tutkijapunkkari, joka on pyrkinyt vaikuttamaan paremman maailman puolesta niin musiikin kuin tutkimuksen kautta.

Kollaa kestää -yhtyeen rumpali Jyrki Siukosesta tuli aikanaan Suomen ensimmäinen kuvataiteen tohtori.

Korkeakoulututkinto ei myöskään ole yksi yhteen sosiaalisen nousun kanssa. Varsinkin humanistisilta ja yhteiskuntatieteellisiltä aloilta yhä useampi maisteri ja myös tohtori valmistuu työkkärin asiakkaaksi ja pätkätyöläiseksi. Prekariaatti kostuu yhtälailla korkeasti koulutetuista kuin ammatillisesti koulutetuista.

Epävarmojen työtilanteiden ja osa-aikatyöhön kannustamattomien tukimuotojen takia akateemiset duunarit ovat asemassa, missä heidän oikeuksiaan ja etujaan ei polje patruuna, vaan hapatettu hyvinvointiyhteiskunta.

Kaikista luontevin linkki korkeakoulutuksen ja punkin välille syntyy kuitenkin molempiin erottamattomasti kuuluvasta kriittisestä ajattelusta.

Kaukaiselta tuntuu näkemys, jonka mukaan

Akateeminen poika tahtoo auton itselleen / auton vaimolleen ja auton koiralleen
Akateeminen poika kuuluu oikeaan kirkkoon / oikeaan järjestöön ja oikeaan puolueeseen

Pelle Miljoonan sanoitukset näkee entistä kliseisempinä, kun akateemista tutkimusta lähestyy taistelevan tutkimuksen näkökulmasta. Taisteleva tutkija on akateemisen maailman punkkari, paremman maailman puolesta toimiva aktivisti.

Taistelevan tutkimuksen voi nähdä entistä ajankohtaisempana yliopistojen kääntyessä sisäänpäin ja tiedepolitiikan patistaessa tutkijoita julkaisemaan volyymia syvyyden sijasta.

Yhtälailla taistelevuutta tarvittaisiin punkissa, joka on ajan myötä kehittynyt yleismaailmalliseksi musiikkigenreksi. Sillä ei enää ole samanlaista kytköstä työväenluokkaan, yhteiskuntakritiikkiin tai aktivismiin kuin sillä joskus saattoi olla.

Toki taistelevia pyrkimyksiäkin punkista löytyy, mutta yhtälailla Pelle kappaleen ”akateeminen poika” -kohdat voisi muuttaa nykyään ”punkkari-poika” -muotoon eikä kärjistyksen kritiikki menisi edes harhaan.

Taisteleva tutkimus lähtee perustellusta ja pohdiskellusta tavoitteellisesta toiminnasta oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen maailman puolesta. Sen sijaan, että akateemisuuden näkisi jotenkin punkin vastakohtana, olisi tällainen akateemisuus omiaan palauttamaan punkkiin sitä aktivismi- ja kapinahenkeä, mitä se on vuosien saatossa osittain kadottanut.

 

Lue lisää taistelevasta tutkimuksesta:
Suoranta, Juha & Sanna Ryynänen (2014) Taisteleva tutkimus. Helsinki, Into.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s