Kriittistä uutta vuotta!

Muutosta kaipaavalle vuodenvaihde avaa mahdollisuuksien oven. Vaikka asiat harvoin muuttuvat hetkessä, saa uudenvuodenlupauksista hyvän kimmokkeen. Uuden vuoden kynnyksellä on masentavaa tajuta, että viime vuodet pyörinyt levy soi edelleen yhteiskunnallisessa keskustelussa. Olisiko aika tehdä jotain?

Vuoden vaihtuessa tehdään listoja. Viime vuoden parhaista levyistä, tärkeimmistä uutisista, merkittävimmistä tapahtumista, kuolemista, ja tarkastellaan muutenkin mennyttä vuotta kokonaisuutena.

Uuden vuoden kynnyksellä asetetaan myös toiveita tulevalle. Mitä haluaisi tehdä toisin, minkä haluaisi nähdä muuttuvan.

Suuret yhteiskunnalliset muutokset vievät usein aikaa, mutta voivat joskus tuntua siltä, että ne tapahtuisivat aivan yllättäen ja yhtäkkiä. Toisaalta joskus tuntuu, että asiat eivät muutu millään.

Status quon harhakuva on kuitenkin useammin rakennettu ja tietoinen viritelmä kuin asian varsinainen laita.

Edelleen jatkuvan eurokriisin varjossa toistetaan vuodesta toiseen samoja argumentteja leikkauksista ja julkisten menojen supistamisesta. Asiantuntijan ääni annetaan julkisen talouden kriisistä puhuville uusliberaalia mielipidettä edustaville taloustieteilijöille.

Nykyisen kaltainen, kriisistä kriisiin kulkeva, kapitalistinen talousjärjestelmä ei tule kuitenkaan kestämään. Sen omat lainalaisuudet tuhoavat sitä vieden talouden ahdingosta toiseen.

Vaihtoehtojakin on olemassa. Niistä kirjoitetaan kirjoja ja pidetään seminaareja. Ne nousevat esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja taiteessa. Niistä ei vain puhuta valtamediassa samassa määrin kuin status quoa ylläpitävistä näkökulmista.

EVA, ETLA ja EK toitottavat puhuvien päidensä kautta totuuksiaan, kommentoivat talousuutisia ja hyökkäävät markkinaliberalismia kritisoivia asiantuntijoita vastaan. He saavat julistaa näkökulmaansa näennäisen vapaasti, mutta miksi tämä jatkuisi?

Sotauutisoinnissa näkökulmia kysytään sotilailta, sotatieteellisen korkeakoulun tutkijoilta. Rauhanliikkeen näkemystä ei yleensä kysytä, mutta onneksi ihmisoikeusjärjestöjen viesti noteerataan. Silti sotaa käsitellään jonain, joka vain on. Harvemmin sitä lähestytään absurdina, järjettömänä tilana, josta tulisi pyrkiä pääsemään eroon lopullisesti.

Sen lisäksi, että asiantuntijan rooli lankeaa vallitsevan paradigman edustajalle, onnistutaan asioiden kriittinen tarkastelu häivyttämään usein myös human interest -tarinoiden taustalle.

Kun vaikka politiikan ilmiöistä puhuttaessa esiin nostetaan ensisijaisesti satunnaisten ohikulkijoiden mielipiteitä sen sijaan, että asioihin todella pureuduttaisiin, ei itse asiassa palvella ketään. Ihmisten kokemuksiin voi olla helppo samaistua, mutta sitä kautta ohitetaan varsinainen keskustelu politiikan sisällöistä, poliittisista agendoista ja päämääristä.

Mitään ei tapahdu, jos kukaan ei tee mitään minkään eteen. Jos nyt aloittaa, voi muutos tapahtua ehkä kuluvan vuoden aikana. Ehkä vasta vuosien kuluttua. On kuitenkin tärkeä toimia tässä ja nyt eikä vasta vuosien kuluttua.

Tänä vuonna on korkea aika olla kriittinen!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s